Mitäs mieltä olette tästä? http://kioski.yle.fi/omat/olen-muslimi-halaa-jos-luotat-video
Minusta aika hienoa ja rohkeaa. On aika alkaa näyttää esimerkkiä siitä miten asenteita lähdetään pikkuhiljaa muuttamaan. Erilaisuus saattaa ensin pelottaa, mutta älä takerru siihen vaan mene, tartu tilaisuuteen ja karista ennakkoluulot. Kun sinä osoitat luottamuksesi erilaiselle, muut seuraavat perässä.
Tässä video, josta kampanja lähti liikkeelle http://kioski.yle.fi/omat/nain-halaus-kosketti
Kiitos luottamuksesta!
perjantai 27. helmikuuta 2015
keskiviikko 4. helmikuuta 2015
Vihaa vihalla, hyvää hyvällä
"Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille." Näin sanoo Matteuksen evankeliumin seitsemäs luku, kahdestoista jae ja niin monesti pohtinut kuinka totta se onkaan. Jos joku näyttää sinulle keskisormea et varmaankaan mene hymyillen häntä halaamaan. Niin yksinkertainen asia, mutta ihmisille niin vaikea toteuttaa. Itsekin aina hormonihöyryjen pahimpina päivinä viattomat sivulliset saavat osuutensa. Myöhemmin tietysti miettii, että pitikö?
Minulla on sellainen jännä harrastus, jota aina silloin tällöin julkisilla paikoilla teen nimittäin hymyilen vastaantuleville. En mitenkään psykoottisesti vaan ihan sellainen perushymy. Kokeileppa joskus huviksesi ja katso mitä tapahtuu. Vaikka saisit keskarista takaisin, saattaa hymysi kuitenkin joskus myöhemmässä vaiheessa muistua mutrun mieleen. Tykkään myös töissä viljellä hymynaamoja sähköposteissa ja toivotella hyviä maantaita ja muuta mukavaa. Se on yllättävää miten paljon sellainen pieni arjen positiivisuus voi vaikuttaa ihmisen mielentilaan. Yleensäkin lyhyen elämäni kokemuksella pyrin aina sellaiseen inhimilliseen ennakkoluulottomuuteen ja yritän ottaa tuntemattoman vastaan tyhjänä tauluna ulkonäöstä huolimatta.
Ammattikorkeakoulun pääsykokeissa katselin kanssani samassa tilanteessa istuvia ihmisiä ja vain Luoja tietää miksi, mutta silloin ylimielisenä katsoin muutamaa heistä, että vaikuttaa niin omituiselta tyypiltä. Totesin hiljaa mielessäni, että toivottavasti nuo ei pääse tähän kouluun. Samalla katsoin sitten taas tyyppejä, joiden kanssa ajattelin taatusti ystävystyväni jos pääsen kouluun. No tottahan toki kaikki jo varmaankin arvasivat, että sain kuin sainkin näpäytyksen. Muistan tuon tilanteen ikuisesti hetkenä, jolloin ainakin tietoisesti lopetin tuomitsemasta ihmisiä tutustumatta.
Jokunen viikko sitten jouduin kuitenkin taas toteamaan oman vajavaisuuteni, kun väänsin miehelleni väninäitkua kokkailuvuoroista, vaikka hän on parisuhteemme aikana tehnyt ruokaa vuoden kauemmin, kuin minä. Tunnistin kyllä kohtauksen viikon päästä alkavien naisten vaivojen alkusoitoksi, mutta joka tapauksessa olisin voinut vääntää ne itkut vaikka sinne kattilaan ja odottaa hormonien laskeutumista. Olisin voinut olla rähisemättä ja muistaa kultaisen sääntöni, mutta enpä muistanut. Minua ketutti ja sitten miestä ketutti. Näin se ketju kulkee.
Ja näin pääsen otsikkoni ytimeen --> sitä niität mitä kylvät. Jos olet mulkku ovat muutkin varmasti mulkkuja sinulle. Rasismissa on mitä useimmiten kyse haisevasta asenteesta. Haiseva asenne sattuu olemaan myös hyvin tarttuvaa materiaalia, joten se myöskin leviää ja haisee kauemmin. Positiivisuus ja ystävällisyys auttavat, mutta tehoaa hitaammin. Ihmisyyteen kuuluu niin paljon epätäydellisyyttä ja siksipä en tarkoittanut äskeistä lausuntoani minkäänlaisena syytöksenä.
Kehottaisin ennemminkin kansalaisia harrastamaan itsekritiikkiä. Se on auttanut ainakin minua hirveän paljon. Kuvittelin vielä jokunen vuosi sitten olevani tosi hyvä ihminen. Ajattelin, ettei minussa ole mitään muutettavaa, olen valmis paketti. Hahhah, miten typerää, kun katson taaksepäin. Suurin huomioni tuosta ajasta oli se, että kaikki hyvät teot ja sanat tulivat itsekkäiden motiivien saattelemana. Taustalla oli aina odotus ja ajatus siitä mitä hyötyä tästä minulle on. Nyt olen mukana vapaaehtoistoiminnassa ja ennen lähtöäni siihen puuhaan kävin pitkän keskustelun itseni kanssa siitä, miksi ja erityisesti siitä mitä voin antaa itsestäni muille. Enää en ajatellut omaa etuani.
Olen huomannut olevani paljon onnellisempi, kun kylvän ympärilleni ystävällisyyttä ja positiivisuutta. Saan siitä osan takaisin myös itselleni. Kun tuntematon tarvitsee apua, auta tuntematonta. Netti on liian täynnä sairaiden ja yksinäisten hylkäämistä. Ota uusi ihminen vastaan tyhjänä tauluna, olkoonkin hän sitten minkä näköinen tahansa.
Minulla on sellainen jännä harrastus, jota aina silloin tällöin julkisilla paikoilla teen nimittäin hymyilen vastaantuleville. En mitenkään psykoottisesti vaan ihan sellainen perushymy. Kokeileppa joskus huviksesi ja katso mitä tapahtuu. Vaikka saisit keskarista takaisin, saattaa hymysi kuitenkin joskus myöhemmässä vaiheessa muistua mutrun mieleen. Tykkään myös töissä viljellä hymynaamoja sähköposteissa ja toivotella hyviä maantaita ja muuta mukavaa. Se on yllättävää miten paljon sellainen pieni arjen positiivisuus voi vaikuttaa ihmisen mielentilaan. Yleensäkin lyhyen elämäni kokemuksella pyrin aina sellaiseen inhimilliseen ennakkoluulottomuuteen ja yritän ottaa tuntemattoman vastaan tyhjänä tauluna ulkonäöstä huolimatta.
Ammattikorkeakoulun pääsykokeissa katselin kanssani samassa tilanteessa istuvia ihmisiä ja vain Luoja tietää miksi, mutta silloin ylimielisenä katsoin muutamaa heistä, että vaikuttaa niin omituiselta tyypiltä. Totesin hiljaa mielessäni, että toivottavasti nuo ei pääse tähän kouluun. Samalla katsoin sitten taas tyyppejä, joiden kanssa ajattelin taatusti ystävystyväni jos pääsen kouluun. No tottahan toki kaikki jo varmaankin arvasivat, että sain kuin sainkin näpäytyksen. Muistan tuon tilanteen ikuisesti hetkenä, jolloin ainakin tietoisesti lopetin tuomitsemasta ihmisiä tutustumatta.
Jokunen viikko sitten jouduin kuitenkin taas toteamaan oman vajavaisuuteni, kun väänsin miehelleni väninäitkua kokkailuvuoroista, vaikka hän on parisuhteemme aikana tehnyt ruokaa vuoden kauemmin, kuin minä. Tunnistin kyllä kohtauksen viikon päästä alkavien naisten vaivojen alkusoitoksi, mutta joka tapauksessa olisin voinut vääntää ne itkut vaikka sinne kattilaan ja odottaa hormonien laskeutumista. Olisin voinut olla rähisemättä ja muistaa kultaisen sääntöni, mutta enpä muistanut. Minua ketutti ja sitten miestä ketutti. Näin se ketju kulkee.
Ja näin pääsen otsikkoni ytimeen --> sitä niität mitä kylvät. Jos olet mulkku ovat muutkin varmasti mulkkuja sinulle. Rasismissa on mitä useimmiten kyse haisevasta asenteesta. Haiseva asenne sattuu olemaan myös hyvin tarttuvaa materiaalia, joten se myöskin leviää ja haisee kauemmin. Positiivisuus ja ystävällisyys auttavat, mutta tehoaa hitaammin. Ihmisyyteen kuuluu niin paljon epätäydellisyyttä ja siksipä en tarkoittanut äskeistä lausuntoani minkäänlaisena syytöksenä.
Kehottaisin ennemminkin kansalaisia harrastamaan itsekritiikkiä. Se on auttanut ainakin minua hirveän paljon. Kuvittelin vielä jokunen vuosi sitten olevani tosi hyvä ihminen. Ajattelin, ettei minussa ole mitään muutettavaa, olen valmis paketti. Hahhah, miten typerää, kun katson taaksepäin. Suurin huomioni tuosta ajasta oli se, että kaikki hyvät teot ja sanat tulivat itsekkäiden motiivien saattelemana. Taustalla oli aina odotus ja ajatus siitä mitä hyötyä tästä minulle on. Nyt olen mukana vapaaehtoistoiminnassa ja ennen lähtöäni siihen puuhaan kävin pitkän keskustelun itseni kanssa siitä, miksi ja erityisesti siitä mitä voin antaa itsestäni muille. Enää en ajatellut omaa etuani.
Olen huomannut olevani paljon onnellisempi, kun kylvän ympärilleni ystävällisyyttä ja positiivisuutta. Saan siitä osan takaisin myös itselleni. Kun tuntematon tarvitsee apua, auta tuntematonta. Netti on liian täynnä sairaiden ja yksinäisten hylkäämistä. Ota uusi ihminen vastaan tyhjänä tauluna, olkoonkin hän sitten minkä näköinen tahansa.
.jpg) |
| Loppuun terveiset Lapista! |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)